Mad House: Kutsuimme sinut/teidät työskentelemään kevyesti. Englannin kielessä sana ”lightness” viittaa sekä näkyvyyteen että painoon. Se tarkoittaa tiheyden tai paineen puuttumista, lempeyttä ja toisinaan myös huumoria. Esityksessä se voi olla sekä konkreettinen että symbolinen elementti, työskentelytapa ja metafora.

Miten keveys ilmenee teoksessanne ja miten yleisö kutsutaan kokemaan sitä?

ONCE WE WERE ISLANDS / Kuva: ÓscarGonzález

ONCE WE WERE ISLANDS: Haluamme kantaa kertomiamme tarinoita kevyesti kehossamme. Luoda näyttämölle uusia maailmoja mahdollisimman yksinkertaisesti. Välttää tekemästä asioista liian siistejä, liian valmiita. Let’s be easy-beezy. Emme halua ottaa itseämme liian vakavasti. Taide tosin on vakavaa, koska sen kautta ymmärrämme maailmaa ja kuvittelemme erilaisia tulevaisuuksia, MUTTA kyse on myös siitä, että avaamme ihmisissä pienen raon, jotta jotain uutta voi asettua heihin asumaan, eikä sitä voi tehdä olemalla vakava. Eikä me olla tutkijoita, insinöörejä tai akateemikkoja. Emme kirjoita väitöskirjaa. Meidän ei tarvitse selittää kaikkea (tai edes mitään – taiteenhan pitäisi puhua puolestaan, eikö vain?). Jos asetamme taiteen etusijalle, emme voi samalla asettaa etusijalle välittämistä – itsestämme, kollegoistamme tai teistä, yleisöstä. Ja totta kai taide on tärkeää, mutta välittäminen on tärkeämpää, eikö vain? Elämämme ovat ainutlaatuiset ja siksi kallisarvoiset, eikö vain? Vietämmekö niitä niin kuin haluamme? Jaammeko niitä niin kuin haluamme? Onko se kaikki lempeää rakkautta? Haluamme kutsua teidät mukaan. Pitäkää tauko kanssamme. Halpa kakku uimahallin kahvilasta, banaaniteetä termospullosta, kaksi omenaa, yksi appelsiini. Vedetään verho peilien eteen, jotta emme näe omia heijastuksiamme. Sitten voimme kuvitella toistemme kasvoja. Etsitään aukkoja, joihin uudet ajatukset voivat luikerrella. Tanssitaan huonosti, epätoivoisesti heiluvilla ruumiilla, kappaleisiin, joita olet ehkä kerran rakastanut tai joista et ole koskaan ennen kuullut. Miten se vaikuttaa sinuun? Millä kukkulalla olet? Mihin horisonttiin katsot? Miltä ruoho tuntuu paljaiden varpaittesi välissä?

Haliz Yosef: Työskentelen tällä hetkellä läpinäkymättömyyden teeman parissa. Se kytkeytyy katseeseen, jonka kohtaamme niin ympäröivässä tilassa kuin omassa kehossammekin: kysymykseen siitä, kuinka paljon valoa päästämme sisään ja ulos verhojemme läpi.

Tässä teoksessa liikun tulen mukana – sen tulen, jonka äärellä istumme jakamassa tarinoita. Tuli synnyttää oman hämäryytensä, ja ajan myötä polttopuut katoavat hitaasti yötaivaalle.

Yleisö kohtaa särkyneitä kuvia ja ääniä niissä läpikuultamattomissa kerroksissa, joita kannamme kehoissamme. Mutta ei huolta, se ei ole niin vakavaa. Kuten tulen loimun herättämät mielikuvat, myös nauru on meidän yhteisemme.

Salla Valle: Minulle taiteen tekemisen keveys ilmenee ajatuksena siitä, että kaikki mitä tarvitsen, on jo lähelläni. Minun ei tarvitse muuttua eri ihmiseksi, hankkia tiettyjä taitoja tai päästä käsiksi tiettyihin resursseihin. Voin aloittaa työt tyhjästä. Pian huomaan, kuinka runsaasti jopa kaikkein arkipäiväisimpiä asioita on, kuinka todellisuus avautuu loputtomasti, sillä siihen voidaan aina tuoda uusi näkökulma tai teoria, uusi tapa nähdä, uusi valo.

Jotta materiaalista tulisi taideteos, se on kerättävä, järjesteltävä uudelleen, valittava ja kehystettävä. Kevyys välittyy yleisölle valinnan kautta: päätän tuoda näyttämölle vain muutaman asian, en kaikkea. Tavoitteenani ei ole viihdyttää tai saada ihmisiä tuntemaan tiettyjä tunteita, vaan luoda tila, jossa jaan jotain, mitä itse pidän hauskana, outona tai merkityksellisenä.

Viljami Nissi & Aeon Lux: Ensimmäistä kertaa emme tee esitystä kevyesti – ensimmäistä kertaa olemme treenanneet yhteistä esitystä, oikeastaan varmaan enemmän kuin aikaisempia esityksiämme yhteensä! Esiinnyimme yhdessä duona opiskeluaikoina ja tuolloin meillä esitystaiteen opiskelijoilla oli ajatus, että kaiken on tapahduttava ensimmäistä kertaa lavalla jonkinlaisen autenttisuuden ja läsnäolon takaamiseksi. Sen seurauksena itse esiintymistilanne oli toisinaan vääristä syistä kuormittava. Ajatus keveydestä liittyykin esiintymiseen: toivomme, että esiintyessä olisi kevyempi olo. Tietäisi mitä tapahtuu ja että eleet ovat testattu etukäteen mahdollisiksi ja toimiviksi. Sekään ei kuitenkaan takaa, että esityksen jälkeen olisi yhtään sen kevyempi olo…

Haastattelussa Light House -esitystapahtuman taiteilijat: Haliz Yosef, ONCE WE WERE ISLANDS, Salla Valle ja Viljami Nissi & Aeon Lux

Mad House kiittää Maija Mustosta kuraattorikaudesta 2023–2025